Omenapuun kukkia

Näistä kuvista ainakin huomaa, että kevät on tulossa! Alla omenapuun oli mukavaa kuvata sinistä taivasta (taustaa) vasten. Seuraavaksi laitan kuvapläjäyksen aiheesta. Todetkaa kevääntuntu itse.

Kuvissa on kuin Japanissa kirsikkapensaat keväällä. Sovitaan, että nämä ovat Suomalaisten ''kirsikkapensaita''.

Kuvailemisiin,

@SANNAMARKETTA

Erämaan kaunis hiljaisuus

Erämaan kaunis hiljaisuus, vain Käen kukunta ja Kaakkurin haikea huuto äänimaisemana. Myöhemmin samaan sarjaan liittyi myös Kurkien huuto läheiseltä lammelta. Nyt ei pilata tätä pidemmillä kirjoitteluilla. Kuvia, olkaa hyvä. 

Ihana kesäpäivä erämaassa!
Kuvailemisiin,

@SANNAMARKETTA

Kaupunkimaisemat II | JKL

Moikka! Lupailin jo äsken, että tulette saamaan toisen setin näitä kaupunkimaisemia. Huokailin syvään, kun istuin rantamaisemissa. Ihmettelin, että tänne ei kävellyt keskustasta kovin pitkään. Niin että miksi en täällä aiemmin ole käynytkään. Kiva, että edes nyt löysin tuon paikan. Kamera oli täälläkin ihan mukava olla matkassa. Ja tuntuukin vähitellen, että olen kasvanut pokkarikuvaamisesta niin ulos, että siihen ei ole paluuta. Kiva keli, sää ilmoitti jo kesän olevan ovella. Vain minä ja kamera. Halusin olla hetken turistina kaupungilla. Laineiden liplatus. Kesätuulen henkäys.

Kuvat on oikeasti otettu toukokuussa.

Ja sitten niitä kuvia. 

Viimeisessä kuvassa keskellä kuva-alaa näkyy ufomaisia piirteitä. Ei hätää! Se on vain vesitorni, joka kyllä näyttää ihan ufolta. Se on #kuokkalanvesitorni. Se näkyy noinkin selvästi jopa 50 mm optiikan läpi Sataman rantaraitille Lutakkoon.

Tälläisiä maisemia oli Jyväskylän satamassa.
Vaikka oli viikko ja päiväsaika (klo 12.00), niin kaupungilla näkyi poikkeuksellisen paljon vapaa-ajan viettäjiä. Ja pariskunta oli lähdössä merille, kun laiturille lähtivät kävelemään eväskassin ja grillihiilipussin kanssa.

Keväisin terveisin / kuvailemisiin!

@SANNAMARKETTA

Kaupunkimaisemat I | JKL

Moikka vaan! Kevään mittaan kävin useampananikin päivänä kaupungissa. (linkistä aukeaa kartta). Josta näkee millä seudulla olin kuvailemassa, kuvat on otettu kartan keskipisteestä n.1 km säteeltä. Lähinnä oikomishoidon vuoksi kuljin sillä suunnalla. Eikä se ollut vikatikki ottaa järjestelmäkamera kaupunkiin mukaan. Se osoittautui hyvin mukavaksi välineeksi kaupungissa käydessä. Järjestelmäkameralla saa hyviä kuvia, eikä tarvii liimautua kohteeseen aivan kiinni, tosin kuin kännykkäkameroiden aikakaudella.

Nämä on oikeasti kuvattu toukokuussa 2016.
Näitä kaupunkikuvia on tulossa vielä toinenkin juttu, kun se saadaan uunista ulos! Pysykää siis taajuuksilla.

Vähitellen siirrytään niihin kaupunkikuviin...

Kaupungissa taisi tapahtua päivällä jonkinlainen onnettomuus.
Seuraavat kuvat eivät liity samaan tapaukseen. Mutta näinkin voi käydä.
''Eikä se kaupungin hälytysjärjestelmä voi mennä epätasapainoon edes
Suomi-Unkari -jääkiekon MM-ottelustakaan. Ellei miehet ole ottaneet jo vapaata
ihan sen takia.'' Sanoi yksi tuttavuus bussissa.

Kuvailemisiin,

@SANNAMARKETTA

Kuvaajan tarina

Brushing Pixels -blogin esittelytekstissä lukee näin... Kuvassa on 23-v Keski-Suomesta kotoisin oleva harrastajavalokuvaaja. Tottelen nimeä Sanna-Marketta. Linssin takaa katsotaan niin luontoa kuin kaikkea muutakin, mitä kohdalle sattuu. Valokuvaus on siitä mukava laji, että sen tietää kun mahti-otos napsahtaa kohdalle. Tervetuloa maalattujen pikselien maailmaan!

Tässä se kuva, jossa on harrastajavalokuvaajan oma kuva.

Ja vuorossa on blogini ja kuvaajan tarinan esittelyä. Kerron nyt tarinan, kuinka meikäläinen tarttui kameraan ja totesi, että tää on kuulkaa meikäläisen juttu. Tää on parantumaton tauti, aina vaan enemmän, parempia, upeampia, mahtavampia otoksia olisi saatava.
Tarina: Onnistuneiden ja valitettavan usein myös epäonnistuneiden ruutujen takaa.
Vihdoin viimein tarina alkaa.

Oli vuosi 2008, nuori tyttö oli tullut siihen ikään, että saisin naimaluvan rippileiriltä. Viikon leirin kokemuksien jälkeen saisin mukavat juhlat ja mukavia lahjoja. Sain rippilahjaksi ensimmäisen Sonyn pokkarin, HCTS-muistilla. Aloin kulkemaan kameran kanssa viikonloput ja muutkin vapaapäivät. Kuvasin kaikkea, mitä eteen tuli. Tutustuin mukavaan harrastukseen: valokuvaukseen.

Ensimmäisellä kameralla kuvattua.

Vuosi 2010, ensimmäisestä kamerasta aika jätti. Siihen tuli vikoja. Kestin vikojen kanssa muutaman kuukauden, kunnes kesällä 2010 tein ensin pari viikkoa kunnantoimistossa hallinnon kesätöitä. Niillä kesätöistä ansaituilla rahoilla astelin kamerakaupoille. Elo ilman kameraa oli yhä taistelua aina päivästä iltaan. Nyt tuli muutos vallitsevaan tilanteeseen, kamerattomana olo loppui siihen. Uusi kamerani oli elegantti musta Sonyn pokkari, joka oli tehnyt vaikutuksen minuun.

Sonyn uusi kamera tositoimissa.

Kesällä 2011 päädyin kokeilemaan enoni (kovan valokuvausharrastajan) kanssa hänen järjestelmäkameraansa. Kuvaaminen oli sellaisella vehkeellä melkoisen mukavaa ja samalla erilaisen haastavaa touhua. Oli aika panostaa satalasissa kameran laatuun. Aloin haaveilemaan kesän mittaan omasta järjestelmäkamerasta. Kamerakuume nousi päivä päivältä, kaipasin parempaa kuvauskalustoa.
Sonylla kuvattua, 

Kesä 2012: Tuli sieltä viimein se päivä, jolloin astuin Jyväskyläläisestä liikkeestä päivänvaloon uuden kameralaatikon kanssa. Vaikka olinkin muutamaa sataa euroa köyhempi, mutta olipahan minulla uusi hieno kamera. Se, jos mikä alkoi vihdoin viimein tuntumaan kesältä ja samaan aikaan tuntui ihanalta. Saatoin alkaa opettelemaan kameran käyttöä uudelleen, sillä tietyt asiat tehtiin järjestelmällä vähän toisin, kuin pokkariaikana olin tottunut.

Ensimmäinen kuva Samsungin järjestelmällä.

Myöhemmin 2013 opin kuvaamaan järjestelmällä. Tykästyin tähän uuteen tapaan kuvata. Järjestelmä oli raaka väline, se ei antanut pieniäkään virheitä anteeksi. Mutta ruutu kerrallaan, opettelen tätä. Jäin työttömäksi ja kuvaaminen piti minut radalla. Tutustuin muutamaan mukavaan kuvaaja-harrastajaan ja heidän kanssa tutustuin ja muutaman kanssa välit lähtentyivät. Ja työttömänä ollessani olen alkanut haaveilemaan päiväunissani media-assarin ammattitutkinnosta vielä näin aikuisiällä, kuva-alasta meinasin tehdä ammatin. Vaikkakin olen aavistanut sen, että se ei työllistä hyvin, kuin hyviä ja parhaita kuvausammattilaisia. Itse en ole legentaarinen hyvä tyyppi, vaan haluaisin opetella jonkun (ammattilais)kuvaajan opissa tätä hommaa kädestä pitäen. Muutaman valokuvauksen lyhytkurssin olen käynyt ja en ole viisastunut kovin kovasti näistä, muutaman kympin köyhtynyt. Mutta valokuvauksessa yleensä ei tappioista puhuta kympeissä vaan satasissa ja euro on kova homma tahkota kuvajutuilla. Joiltain onnistuu...toisten taidot ei riitä siihen.

Näitä kuvia Samsungilla otettuja ensimmäisiä kukkakuvia:
Olkaa hyvä

Tälläinen tarina oli niin sanottuna: kuvaajan tarina ja ensikerralla julkaisen parhaita kuviani ja kerron tarinaa vähän niiden takaa.

Kesäterveisin, 

@SANNAMARKETTA

Taivaalta tähyttyä

Moikka! Jos sä haluat yllättyä, niin tähyile taivaalle. Nimittäin joskus onnistaa, siellä silloin näkyy aurinkoisella säällä halot. Itse olen haloja seurannut nyt noin parisen vuotta. Tähtitiede & taivaan ilmiöt ovat lähellä sydäntä. On tutuiksi tultu tupla-halojen ja muidenkin halojen kanssa. Tässä tutuksi tulevat teillekin tavalliset halot ja oudot pilvet. Eli katse on kameran läpi ollut taivaalle päin.
Kuvia, 

ps. Onhan tässä ollut myös muutakin mielenkiintoista tuolla taivaalla, kun Rissalasta on suihkittu koneilla taivaalle. Lentokoneita on myös bongailtu, mutta konekuvia tuskin tulette näkemään täällä. Ne tuottivat itsellenikin suuren pettymyksen. Kunhan kerroin :)

Kevätkesäisin terveisin, 

@SANNAMARKETTA

Kimmeltävä kesäpäivä rannalla

Aurinko paistaa... järvivesi kimmeltää ihanasti. Vain ikävä koilistuuli puhaltelee... Muuten täydellinen sää rantakuvaukseen. Hypätkää nyt kyytiin, kuvien muodossa kauniin kesäpäivään.
Kuvia, olkaa hyvä.

Kuvia katsellessa ja ihaillessa tuli mieleen, että noiden aaltojen syliin tekisi mieli hypätä. Joko olette uineet tänä kesänä?

Kuvailemisterveisin,

@SANNAMARKETTA